Laskentatoimella on ollut suuri merkitys jo kaukaisista ajoista lähtien. Sen määrittely ja tehtävät ovat kuitenkin muuttuneet vuosien varrella huomattavasti. Laskentatoimi jaetaan kahteen osa-alueeseen karkeasti: ulkoinen ja sisäinen laskentatoimi.
Seuraavassa muutamia määritelmiä siitä, mitä laskentatoimi on (Ahmeh Riahi-Belkaoui, Accounting theory, 2004):
Accounting is the art of recording, classifying and summarizing in a significant manner and in terms of money, transactions, and events, which are, in part at least, of a financial character, and interpreting the results thereof. (AICPA 1953)
[Accounting is] the process of identifying, measuring, and communicating economic information to permit informed judgments and decisions by users of the information. (AAA 1966)
Accounting is a service activity. Its function is to provide quantitative information, primarily financial in nature about economic entities that is intended to be useful in making economic decisions, in making resolved choices among alternative courses of actions. (APB 1970)
Yksinkertaisesti sanottuna laskentatoimi tarkastelee taloudellisen informaation tuottamista, välittämistä, käyttämistä ja hallintaa. Laskentatoimen avulla kuvataan yrityksen rahaprosessia ja kerätään, rekisteröidään sekä analysoidaan taloudellisia laskelmia.
Laskentatoimi koostuu mm. kirjanpidosta ja tilinpäätösraportoinnista, mutta ei rajoitu pelkästään niihin. Laskentatoimi jaetaan tavallisimmin ulkoiseen ja sisäiseen laskentatoimeen.
Laskentatoimi on myös suosittu kauppatieteiden maisterin tutkinnon pääaine.
Mitä ulkoinen laskentatoimi on?
Ulkoinen laskentatoimi eli rahoittajan laskentatoimi sisältää kirjanpidon ja yrityksen ulkoisille sidosryhmille tarkoitetun raportoinnin. Ulkoisia sidosryhmiä ovat esimerkiksi verottaja, muut viranomaiset ja sijoittajat.
Tilinpäätös ja verotukseen liittyvät raportit ovat tärkeimpiä ulkoisen laskentatoimen tuotoksia. Niitä säätelee mm. Kirjanpitolaki, Kirjanpitoasetus ja verotukseen liittyvät lait.
Suurin ero ulkoisen ja sisäisen laskentatoimen välillä onkin normisidonnaisuus, sillä ulkoista laskentatoimea säätelevät normit eivät kosketa sisäistä laskentatoimea.
Esimerkiksi ulkoisen laskentatoimen laatima kirjanpito ja tilinpäätös ovat normien mukaisia ja tiedot koskevat koko raportoitavaa yhtiötä, mutta sisäinen laskentatoimi käyttääkin (ainakin osin) samaa taloudellista dataa seuratakseen esimerkiksi tietyn tuotteen kannattavuutta. Erona tässä on, että tilinpäätös on julkinen, mutta tuotteen kannattavuuslaskenta ei.
Mitä sisäinen laskentatoimi on?
Johdon laskentatoimi eli sisäinen laskentatoimi avustaa yrityksen johtoa päätöksenteossa. Johdon laskentatoimi on relevantin tiedon tunnistamista, luomista, esittelyä, tulkintaa ja käyttöä yrityksessä.
Johdon laskentatoimi pohtii yrityksen strategiaa, toimintojen suunnittelua ja valvontaa, päätöksentekoa, resurssien tehokasta käyttöä, toiminnan parantamista ja arvojen vahvistamista sekä aineellisten ja aineettomien varojen turvaamista.
Johdon laskentatoimen tarkoitus on olla mittaus-, suunnittelu-, ohjaus- ja viestintätoimintaa, joka perustuu rahamääräistä ja ei-rahamääräistä informaatiota tuottaviin järjestelmiin. Näin ollen johdon laskentatoimi tukee organisaation toiminnan ohjaamista ja motivoi suorituksiin, jotta organisaation strategiset, taktiset ja operatiiviset tavoitteet saavutetaan.
Johdon laskentatoimi on myös sisäistä talousviestintää, jossa taloushallinnon henkilöstön taito viestiä tärkeistä asioista johdolle ja muille päätöksentekijöille korostuu. Talousviestintä on vaikuttamista, joka pyrkii muuttamaan mielipiteitä, asenteita, näkemyksiä ja toimintaa. Tämä tapahtuu tarjoamalla relevanttia informaatiota käyttäjän tarpeisiin vastaten.
Operatiivisen ja taktisen johtamisen tukena johdon laskentatoimi seuraa ja analysoi kustannus- ja kannattavuustekijöitä kattavasti. Tällöin pyritään määrittämään toiminnan kannalta kriittiset menestystekijät, jotta johdon aika vapautuu tulevaisuuden suunnitteluun.
Strategista johtamista taas avustetaan analysoimalla organisaation ulkoista ympäristöä esimerkiksi arvoketjuanalyysin avulla. Strategisia valintoja voidaan myös kyseenalaistaa ja strategiaa kehittää.
Johdon laskentatoimi ja strategia
Liiketoimintaympäristö muuttuu nopeasti, joten myös laskentatoimen on pysyttävä mukana. Keskeisiä kysymyksiä ovatkin, mistä yrityksen kilpailukyky syntyy, mikä strategia tuotaa parhaan menestyksen suhteessa kilpailijoihin ja miten strategia saadaan jalkautettua organisaatioon.
Johdon laskentatoimen haasteena on monimutkaisuuden hallinta ja tavoitteena on organisaation sisäisen monimutkaisuuden vähentäminen. Toimintamalleja pitäisi harmonisoida ja prosesseja standardoida mahdollisimman paljon, jotta esimerkiksi perusraporttien tuottaminen olisi nopeaa ja tehokasta.
Taloushallinnon perustehtäviä, kuten ostoreskontra, palkanlaskenta ja kirjanpito onkin viime aikoina joko keskitetty palvelukeskuksiin tai ulkoistettu toiselle osapuolelle.
Johdon laskentatoimi on strateginen työkalu, jonka päätehtävä on yrityksen suorituskyvyn mittaaminen. Se on laaja-alainen ja talousprosessin yli ulottuva funktio. Sitä voidaankin kutsua kokonaisvaltaiseksi yritysjohdon laskentatoimeksi (Total Management Accounting, TMA).
TMA on järjestelmä, joka mittaa laaja-alaisesti yrityksen suorituskykyä ja tuottaa informaatiota tämän suorituskyvyn jatkuvaksi parantamiseksi. Rahamääräisten mittareiden rinnalla on myös ei-rahamääräisiä mittareita, jotka voivat olla määrällisiä tai laadullisia.
Yritysjohdon laskentatoimen tulee panostaa strategiseen ohjaukseen, tukea ihmisten johtamista ja huomioida koko arvoketju. Kaikki osa-alueet on katettava niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä. Kaikki tämä asettaa erilaisia haasteita laskentahenkilöstölle.
Opi lisää: Mitä taloushallinto on?