Johdon laskentatoimen eli sisäisen laskentatoimen tarkoitus on olla mittaus-, suunnittelu-, ohjaus- ja viestintätoimintaa, joka perustuu rahamääräistä ja ei-rahamääräistä informaatiota tuottaviin järjestelmiin. Näin ollen johdon laskentatoimi tukee organisaation toiminnan ohjaamista ja motivoi suorituksiin, jotta organisaation strategiset, taktiset ja operatiiviset tavoitteet saavutetaan.
Johdon laskentatoimi on myös sisäistä talousviestintää, jossa taloushallinnon henkilöstön taito viestiä tärkeistä asioista johdolle ja muille päätöksentekijöille korostuu. Talousviestintä on vaikuttamista, joka pyrkii muuttamaan mielipiteitä, asenteita, näkemyksiä ja toimintaa. Tämä tapahtuu tarjoamalla relevanttia informaatiota käyttäjän tarpeisiin vastaten.
Operatiivisen ja taktisen johtamisen tukena johdon laskentatoimi seuraa ja analysoi kustannus- ja kannattavuustekijöitä kattavasti. Tällöin pyritään määrittämään toiminnan kannalta kriittiset menestystekijät, jotta johdon aika vapautuu tulevaisuuden suunnitteluun.
Strategista johtamista taas avustetaan analysoimalla organisaation ulkoista ympäristöä esimerkiksi arvoketjuanalyysin avulla. Strategisia valintoja voidaan myös kyseenalaistaa ja kehittää.
Talousviestintä ja taloudellinen informaatio
Hyvän talousviestinnän tunnusmerkkejä ovat relevanttius, luotettavuus, tulevaisuusorientoituneisuus, ymmärrettävyys, ajankohtaisuus, olennaisuus ja selkeys. Hyötyjen on oltava suuremmat kuin tiedon tuottamisen kustannusten. Tiedon tuottamisen prosessin on oltava nopea ja tiedon olla saatavissa oikea-aikaisesti eli silloin, kun sitä tarvitaan päätöksenteossa.
Talousinformaatio on neutraalia ja objektiivista kuvausta yrityksen tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Se on tosiasioihin perustuvaa rahamääräistä informaatiota, josta on hyötyä päätöksenteossa. Tämän lisäksi taloudellisten laskelmien, kuten tuloslaskelman ja taseen, laadinta on sidoksissa lakeihin ja asetuksiin. Tuloksen laskenta on siis sopimuksen varainen asia.
Laskelmien laadinnan taustalla on kuitenkin aina perusongelmien ratkaiseminen, kuten mittaus-, arvostus-, laajuus-, jaksotus- ja kohdistamisongelmien ratkaiseminen. Johdon laskentatoimen raportteja ei kuitenkaan lakien ja asetusten muodossa säädellä, vaan yritys tuottaa sellaisia raportteja ja muuta informaatioa kuin se itse parhaaksi katsoo.
Johdon laskentatoimi ja strategia
Liiketoimintaympäristö muuttuu nopeasti, joten myös laskentatoimen on pysyttävä mukana. Keskeisiä kysymyksiä ovatkin, mistä yrityksen kilpailukyky syntyy, mikä strategia tuotaa parhaan menestyksen suhteessa kilpailijoihin ja miten strategia saadaan jalkautettua organisaatioon.
Johdon laskentatoimen haasteena on monimutkaisuuden hallinta ja tavoitteena on organisaation sisäisen monimutkaisuuden vähentäminen. Toimintamalleja pitäisi harmonisoida ja prosesseja standardoida mahdollisimman paljon, jotta esimerkiksi perusraporttien tuottaminen olisi nopeaa ja tehokasta. Taloushallinnon perustehtäviä, kuten ostoreskontra, palkanlaskenta ja kirjanpito onkin viime aikoina joko keskitetty palvelukeskuksiin tai ulkoistettu toiselle osapuolelle.
Johdon laskentatoimi on strateginen työkalu, jonka päätehtävä on yrityksen suorituskyvyn mittaaminen. Se on laaja-alainen ja talousprosessin yli ulottuva funktio. Sitä voidaankin kutsua kokonaisvaltaiseksi yritysjohdon laskentatoimeksi (Total Management Accounting, TMA). TMA on järjestelmä, joka mittaa laaja-alaisesti yrityksen suorituskykyä ja tuottaa informaatiota tämän suorituskyvyn jatkuvaksi parantamiseksi. Rahamääräisten mittareiden rinnalla on myös ei-rahamääräisiä mittareita, jotka voivat olla määrällisiä tai laadullisia.
Yritysjohdon laskentatoimen tulee panostaa strategiseen ohjaukseen, tukea ihmisten johtamista ja huomioida koko arvoketju. Kaikki osa-alueet on katettava niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä. Kaikki tämä asettaa erilaisia haasteita laskentahenkilöstölle.
Johdon laskentatoimi ja talousviestintä
Johdon laskentatoimi on sisäistä talousviestintää, lukujen raportoimista ja laskelmien tuottamista, jolla kiinnitetään johdon huomio organisaation toiminnan suunnittelun ja ohjaamisen tärkeimpiin kysymyksiin. Talousviestintä on siis itse asiassa vaikuttamista, joka pyrkii suuntaamaan huomiota ja parantamaan toiminnan läpinäkyvyyttä. Näin voidaan muuttaa mielipiteitä, asenteita, näkemyksiä ja toimintaa.
Laskentatoimen pitää tuottaa relevanttia informaatioa oikeille ihmisille oikeaan aikaan, mutta kustannukset on samaan aikaan pidettävä hallinnassa. Informaation tuottaminen ei siis saa maksaa enempää kuin siitä saatava hyöty on.
Johdon laskentatoimi tuottaa informaatiota kaikkiin päätöksentekoprosessin vaiheisiin ja avustaa johtoa kaikilla sen tehtäväalueilla. Johdon laskentatoimi on operatiivisen, taktisen ja strategisen johtamisen tukemista.
Vaikuttava talousviestintä voi olla ongelmien ja riskien ennakointia tai heikkojen signaalien ja mahdollisuuksien tunnistamista. Tavoitteena on haastaa johto ja avainhenkilöt ajattelemaan uudella tavalla. Viestin huomioarvo on tärkeä, jolloi hyvä viesti on hätkähdyttävä, pysähdyttävä, osuva ja ytimekäs.
Hyvä talousviestintä on relevanttia ja luotettavaa, tulevaisuusorientoitunutta ja pyrkii synergioiden saavuttamiseen. Se on myös ymmärrettävää, jolloin infotmaation tuottajan on otettava huomioon vastaanottajan tietämys, kuten koulutustausta. Hyvä talousviestintä on myös ajankohtaista, parhaassa tapauksessa reaaliaikaista, mutta turhat raportit on karsittu pois. Selkeä esitystapa parantaa viestin ymmärrettävyyttä.
Teoriassa talousviestintä on neutraalia ja objektiivista kuvausta yrityksen tuloksesta ja taloudellisesta asemasta ja laskelmat perustuvat tosiasiallisiin rahamääräisiin lukuihin ja antavat relevanttia informaatiota päätöksenteon tueksi. Todellisuudessa laskelmien laadinta perustuu sidosryhmien kanssa tehtyihin sopimuksiin, kuten kirjanpitostandardeihin ja perusongelmien ratkaisemiseen, kuten mittaus-, arvostus-, laajuus-, jaksotus- ja kohdistusongelmien ratkaisemiseen.
Lue lisää: Mitä eroa on ulkoisella ja sisäisellä laskentatoimella