Paljonko uskot saavasi eläkettä tulevaisuudessa? Uskotko, että eläkemaksujen maksaminen on kannattavaa, niin sanotusti “hyvä sijoitus”?
Tarkastelin palkansaajan näkökulmasta eläkemaksujen maksamisen järkevyyttä erittäin yksinkertaistetulla laskelmalla.
Oletuksena on, että palkansaaja kerryttäisi saamansa eläkkeen itse eläkejärjestelmän kautta (näinhän asia ei todellisuudessa ole, sillä oikeasti järjestelmä olettaa aina seuraavan sukupolven maksavan edellisten eläkkeet).
Laskelma on tehty eri palkkasummilla. Palkan oletetaan pysyvän samana koko työuran ajan.
Eläkettä kertyy nykyisin palkasta 1,5%. Eläke 40 vuoden kuluttua olisi siis 60% palkasta reaalisesti (2 prosentin huomioon ottaen eläkesummalla saa 40 vuoden kuluttua alle puolet siitä, mitä nyt).
Maksetuksi eläkkeeksi on otettu alle 53-vuotiaan palkansaajan nykyisin maksama 7,15% ja työnantajan tilittämä TyEL 24,4% (keskimääräinen) koko 40 vuoden työuran ajalle.
Jo kaksi tuhatta kuukaudessa ansaitseva kerryttää siis työurallaan eläkemaksuja yli 300 tuhatta euroa. Mahtava potti nautiskella sitten eläkkeellä!
Seuraavaksi laskelman pihvi. Laskin maksettujen eläkemaksujen ja saatujen eläke-eurojen välillä, jos palkansaaja ehtii nauttia eläkkeestään 10, 20 tai 30 vuotta.
Laskelmasta näkee, että eläkkeellä olisi oltava yli 20 vuotta, jotta ehtisi saada eläkejärjestelmästä sinne maksamansa eurot takaisin.
Esimerkiksi keskituloinen ansaitsee 3000 euroa kuukaudessa ja työskentelee 40 vuotta. Hänen eläkkeensä olisi 1800 euroa kuukaudessa (luvut ennen veroja).
Esimerkkihenkilö kerryttää eläkemaksuja reilut 450 tuhatta euroa työuransa aikana. Eläkekkeellä hänen pitää sinnitellä reilut 20 vuotta päästäkseen omilleen eli saadakseen “omansa pois” systeemistä.
Jos henkilö olisi saanut sijoittaa vuosien varrella nuo eläkevarat oman pussinsa kautta itselleen maltillisella 5 prosentin korolla koko työuransa, hän olisi kerryttänyt korkoa korolle -ilmiön ansiosta 1,4 miljoonan euron potin. Tästä voi laskennallisesti päätellä henkilön hävinneen noin miljoona euroa verrattuna saamiinsa eläkkeisiin, jos ikää riittää 20 vuotta eläkkeen nostamiseen.
Diilihän on täysin järjetön!
Mites se eläkejärjestelmä oikeasti toimiikaan nyt ja tulevaisuudessa?
Eläkkeen saaminen Suomessa perustuu yhteiskuntasopimukseen, jossa nykyiset työssäkäyvät sukupolvet luottavat siihen, että kun he maksavat nykyisten eläkeläisten eläkkeet, niin tulevaisuudessa uudet sukupolvet maksavat heidän eläkkeensä.
Nyt vaikuttaa kuitenkin vakavasti siltä, että tuohon sopimukseen ei todellakaan enää kannatta luottaa. Eläkejärjestelmä vaikuttaa nimittäin enemmän pyramidihuijaukselta kuin luotettavalta vanhuudenturvalta.
Eläkejärjestelmässä pyramidihuijauksen perusajatus toteutuu juurikin siinä, että aikaisemmin mukaan lähteneet keräävät tuotot myöhemmin tulevien maksamina. Nykyiset eläkeläisethän eivät ole omia eläkkeitään työuriensa aikana säästäneet, vaan eläkkeitä rahoitetaan työssäolevien eläkemaksuista.
Joitakin vuosia sitten vuosittaiset eläkemenot kasvoivat suuremmiksi kuin kerättävät eläkevakuutusmaksut. Käänne on ollut nopeampi ja jyrkempi kuin asiantuntijat ovat olettaneet. Nykyiset eläkeläiset siis syövät enemmän kuin työssäkäyvät heitä ruokkivat.
Ei ole syytä olettaa, että tilanne paranisi tulevaisuudessa, sillä väestö vanhenee, eläkkeellä ollaan pidempään, työssäkäyviä on vähemmän suhteessa huollettaviin ja muutoinkaan Suomen taloustilanteessa ei ole kehumista.
Esimerkiksi väestöllisen huoltosuhteen eli lasten ja vanhusten määrän sataa työikäistä kohden oletetaan nousevan 50:stä 75:een parissakymmenessä vuodessa. Voisi siis arvioida, että tulevaisuudessa työssäkäyvä joutuu elättämään itsensä ja perheensä lisäksi vielä yhden ylimääräisen henkilön maksettujen verojen kautta.
Eläkemaksuissa on nousupainetta ellei eläkkeitä leikata. Ja tuskin leikataan, sillä eläkeläiset ovat niin suuri osa äänestäjistä, että heitä eivät puolueet uskalla suututtaa.
Eläkkeelle siirtyvät ikäluokat ovat nyt ja tulevaisuudessa suurempia kuin työmarkkinoille tulevat ikäluokat. Yli 75-vuotiaita on noin puoli miljoonaa, mutta pian jo lähes miljoona. Vanheneva väestö käyttää myös yhä enenevissä määrin yhteiskunnan terveydenhuolto- ja hoivaresursseja.
Tilastot kertovat senkin, että työeläkettä saavien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa lähes miljoonalla. Luvut ovat huimaavia, koska vuonna 2015 eläkkeitä maksettiin yhteensä 28,9 miljardia euroa: se on 43 prosenttia kaikista sosiaalimenoista ja 14 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Vuonna 2008 Suomessa maksettiin eläkkeitä alle 20 miljardia euroa, joten summaan on nopeasti tullut lähes 10 miljardia euroa lisää.
Systeemi vaatii siis entistä enemmän maksuja ja veroja tulevaisuudessa, siitä ei ole epäilystäkään. Sen verran hyvät edut ovat suuret ikäluokat onnistuneet haalimaan nuorempien kustannuksella, että meillä verojen jälkeinen palkan ostovoima tulee heikkenemään entisestään. Varsinkin kun tähän sotkuun lisätään se, että julkinen sektori velkaantuu aivan holtittomasti tulevaisuuden hyvinvoinnintia miettimättä. Lisää ryyppyjä, niin krapula tulee sitten myöhemmin, mutta sitäkin kovempana.
Lue seuraavaksi: Megatrendit sijoituskohteena