Suhdannevaihtelu kansantaloudessa: Korkeasuhdanteesta taantumaan

Toteutunut BKT on harvoin pitkän aikavälin potentiaalisella tasollaan. Satunnaiset tekijät, sokit, saavat aikaan suhdannevaihteluja eli poikkeamia pitkän aikavälin kehitykseen. Suhdannevaihtelu selittää hyviä ja huonoja taloudellisia aikoja kansantaloudessa bruttokansantuotteella mitattuna. Suhdannevaihteluilla tarkoitetaan kokonaistuotannon lyhytaikaista vaihtelua pitkän ajan kasvuun nähden. Makrotaloustiede selittää suhdannevaihteluita. Korkeasuhdanne syntyy, kun kokonaistuotanto kasvaa riittävän pitkän ajan potentiaalista tuotantoa nopeammin. Matalasuhdanteeseen päädytään laskusuhdanteen […]

Suhdannevaihtelu kansantaloudessa: Korkeasuhdanteesta taantumaan Read More »

Makrotaloustiede selittää talouskasvua, työttömyyttä, inflaatiota ja suhdannevaihteluita

Makrotaloustiede keskittyy taloudellisen kasvun, työttömyyden, inflaation ja suhdannevaihteluiden kysymyksiin. Tässä tekstissä pureudutaan kansantalouden mittareihin kuten bruttokansantuotteeseen, nettokansantuotteeseen, bruttokansantuloon ja nettokansantuloon. Markkinoilla vaihdettun hyödykemäärän arvo voidaan mitata kolmella tapaa, joilla saadaan kaikilla sama tulos: laskemalla tuotannon arvo kertomalla tuotettu määrä hinnalla laskemalla yhteen tuotannosta syntyvät tuotannontekijätulot laskemalla kuluttajien hyödykkeeseen käyttämät menot Kokonaistuotannon arvo = kokonaistulot =

Makrotaloustiede selittää talouskasvua, työttömyyttä, inflaatiota ja suhdannevaihteluita Read More »

Ulkoinen ja sisäinen laskentatoimi: Mitä eroa niillä on?

Laskentatoimella on ollut suuri merkitys jo kaukaisista ajoista lähtien. Sen määrittely ja tehtävät ovat kuitenkin muuttuneet vuosien varrella huomattavasti. Laskentatoimi jaetaan kahteen osa-alueeseen karkeasti: ulkoinen ja sisäinen laskentatoimi. Seuraavassa muutamia määritelmiä siitä, mitä laskentatoimi on (Ahmeh Riahi-Belkaoui, Accounting theory, 2004): Accounting is the art of recording, classifying and summarizing in a significant manner and in

Ulkoinen ja sisäinen laskentatoimi: Mitä eroa niillä on? Read More »

IFRS 37 varaukset

Kirjanpito on tärkeä osa taloushallintoa

Kirjanpito on tärkeä osa taloushallintoa, sillä yritykset ovat toiminnassaan kirjanpitovelvollisia. Kaikki liiketoimintaa harjoittavat ovat kirjanpitovelvollisia.  Kirjanpidon tavoitteena on yrityksen tuloksen laskeminen eli tulojen ja menojen kirjaamisen. Kirjanpito toimii myös verotuksen pohjana. Kirjanpito pitää myös selvillä mm. yrityksen velat, saatavat ja rahatilanteen. Kirjanpito syntyy tilitapahtumista, jotka kirjataan tositteiden pohjalta, esimerkiksi myyntilaskun tai ostolaskun. Pienessä yrityksessä kirjanpidon

Kirjanpito on tärkeä osa taloushallintoa Read More »

Taloushallinnon osa-alueet: Mitä taloushallinto on?

Taloushallinto mielletään usein suppeasti pelkäksi kirjanpidoksi, ainakin niiden keskuudessa, jotka eivät ole alaa opiskelleet. Tämä on ymmärrettävää, sillä yritykset ovat toiminnastaan kirjanpitovelvollisia ja se on tärkeä osa taloushallintoa. Taloushallinto on kuitenkin laajempi käsite kuin kirjanpito tai edes laskentatoimi, sillä taloushallintoon liittyvät kaikki yrityksen talouteen liittyvät asiat. Taloushallinnon osa-alueita on siis monia ja niitä on vaikea

Taloushallinnon osa-alueet: Mitä taloushallinto on? Read More »

IFRS-standardi: Mikä se on ja miten siihen siirrytään?

IFRS-standardi on kansainvälinen tilinpäätösstandardi (International Financial Reporting Standards). Se on ollut käytössä vuodesta 2005 asti. Lue lisää: IFRS-tilinpäätöksen sisältö ja muoto Tilinpäätösten harmonisointi ja IASB:n rooli Yritystoiminnan ja sijoittamisen kansainvälistymisen takia on tärkeää, että tilinpäätösinformaatiot ovat vertailukelpoisia eri maiden välillä. Usein eri maiden tilinpäätöskäytännöt poikkeavat toisistaan, jolloin tilinpäätöksiin sisältyvä informaatio ei ole vertailtavissa. Siksi on

IFRS-standardi: Mikä se on ja miten siihen siirrytään? Read More »

IFRS 13 käyvän arvo määrittäminen

Konsernitilinpäätös: Laatimisvelvollisuus ja sisältö

Konsernitilinpäätös sisältää konsernin emoyrityksen ja sen tytäryritysten tilinpäätösten konsolidoidun eli yhdistellyn tuloksen ja taseen. Konserni Jos kirjanpitovelvollisella on määräysvalta kohdeyrityksessä, on ensin mainittu emoyritys ja jälkimmäinen on tytäryritys. Emoyritys ja sen tytäryritykset muodostavat konsernin. (KPL 1:6.1). Konsernisuhteelle olennaisia tunnusmerkkejä on määräysvalta (juridinen konsernisuhde) ja yhtenäinen johto (taloudellinen konsernisuhde). Useimmiten osake-enemmistö tarkoittaa määräysvaltaa, mutta todellisuudessa tarkastellaan

Konsernitilinpäätös: Laatimisvelvollisuus ja sisältö Read More »

IFRS-tilinpäätös: Kansainvälisen tilinpäätöksen sisältö ja muoto

IFRS-tilinpäätös on kansainvälisten listayhtiöiden käyttämänä tilinpäätösmalli. IFRS-viitekehys lähtee siitä liikkeelle, että taloudellista informaatiota käytetään hyväksi taloudellisessa päätöksenteossa. Tämä poikkeaa monien maiden, esimerkiksi Suomen, kansallisesta normistosta.  Tutustu tarkemmin: Mikä on IFRS? Vuonna 2010 annetussa, tältä osin uusitussa viitekehyksessä todetaan Haaramon mukaan seuraavaa: “tilinpäätösinformaation tavoitteena on tuottaa informaatiota yhteisöstä, jotta nykyiset ja potentiaaliset sijoittajat (oma pääoma), lainanmyöntäjät

IFRS-tilinpäätös: Kansainvälisen tilinpäätöksen sisältö ja muoto Read More »

Taloudellinen lisäarvo kertoo yrityksen toiminnasta syntyvästä arvosta

Taloudellinen lisäarvo (Economic Value Added, EVA) kertoo, onko yritys tuottanut arvoa vielä sen jälkeen, kun liikevoitosta vähennetään toiminnan sitomien pääomien kustannus eli omistajien tuottovaatimus. Yritys tarvitsee strategisen ohjausjärjestelmän, jolla se ohjaa toimintaansa omistaja-arvon kasvattamiseksi. Omistajalähtöisessä johtamisessa seurataan, miten strategiat ja strategiaprosessit tukevat tätä. Sen lisäksi seurataan, miten henkilöstöä johdetaan omistaja-arvon kasvattamiseen ja myös palkitaan siitä.

Taloudellinen lisäarvo kertoo yrityksen toiminnasta syntyvästä arvosta Read More »

Osatuloutus eli valmistusasteen mukainen tuloutusmenettely

Osatuloutus eli valmistusasteen mukainen tuloutus (Percentage of Completion Method) tekee poikkeuksen yleisestä meno tulon kohdalle -tuloutusperiaatteesta, jossa tulo syntyy suoriteperusteisesti silloin, kun tavara tai palvelu luovutetaan ostajalle.  KPL 5:4 § mahdollistaa pitkän valmistusajan vaativasta tuotteesta tuottojen ja kulujen kirjaamisen valmistusasteen perusteella. Tätä osatuloutusta yritykset soveltavat usein isoihin projekteihin, esimerkiksi rakennushankkeessa tai suuren koneen tai laitteen

Osatuloutus eli valmistusasteen mukainen tuloutusmenettely Read More »