Markkinoiden toimimattomuus tai epäonnistuminen johtuvat erilaisista seikoista. Neljä syytä ovat:
1. epätäydellinen kilpailu
2. verotus
3. ulkoisvaikutukset
4. julkishyödykkeet ja yhteiset resurssit
Lue myös: Mitä on taloustiede?
Epätäydellinen kilpailu
Jos kilpailu on epätäydellistä, hinta ei kuvaa tuotannosta yhteiskunnalle koituvia rajakustannuksia oikealla tavalla, sillä hintaan vaikuttaa myös monopolin hinnotteluvoima.
Monopoli tuottaa liian vähän yhteiskunnan kokonaisedun kannalta.
Lue erilaisista markkinoista: Hyödykemarkkinat / Tuotannontekijämarkkinat
Verotus
Asetetun veron vaikutuksesta hinta nousee ja vaihdettu määrä alenee. Hyödykevero kannattaa asettaa tuotteelle, jonka kysyntä on joustamatonta. Näin markkinoiden toiminta vääristyy mahdollisimman vähän.
Ulkoisvaikutus
Ulkoisvaikutuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa osa hyödystä tai kustannuksista jää ottamatta huomioon päätöksenteossa. Ulkoisvaikutus voi olla negatiivinen tai positiivinen.
Jos ulkoisvaikutus on negatiivinen, niin yhteiskunnan rajakustannus on suurempi kuin yksityinen. Markkinat epäonnistuvat, sillä ne tuottavat liikaa ja liian halvalla. Jos ulkoisvaikutus on positiivinen, hyödykkeen tuotanto jää liian vähäiseksi ja voimavaroja ei käytetä tehokkaasti.
Ulkoisvaikutukset voivat liittyä myös kulutukseen. Yhteiskunnan rajahyöty ei vastaa enää yhteiskunnan rajakustannusta. Nämäkin ulkoisvaikutukset voivat olla positiivisia tai negatiivisia.
Jos julkinen valta perii veron, jonka suuruus vastaa yhteiskunnalle aiheutuvia negatiivisia ulkoisvaikutuksia, markkinat tuottavat yhteiskunnallisesti optimaalisen määrän. Negatiiviset ulkoisvaikutukset voidaan sisäistää verotuksen avulla.
Taloudellisen ohjauksen ohella myös hallinnollinen ohjaus on mahdollinen. Valtio voi asettaa kieltoja, sääntöjä ja ehtoja. Niihin turvaudutaan erityisesti silloin, kun ulkoisvaikutus leviää laajalle, sen suuruuden määrittäminen on vaikeaa tai sen olemassaoloa ei laajasti ymmärretä.
Julkishyödykkeet
Julkishyödykkeiden toimittaminen ei onnistu markkinoiden kautta vapaamatkustajaongelman vuoksi. Ratkaisu on, että valtiovalta kerää tuotantokulut verottamalla ja jakaa hyödykkeen ilmaiseksi.
Markkinoiden tehokkuus on sokea muodostuvalle hyvinvoinnin ja tulon jakautumiselle. Tuloeroja voidaan tasoittaa kahta tietä. Ensimmäinen niistä on vaikuttaminen voimavarojen jakautumiseen. Demokratisoituminen johtaa yleensä maareformiin eli maan uudelleenjakoon. Pitkälle kehittyneissä maissa henkinen pääoma on tärkein. Koulutuksen saatavuus, halpuus ja jopa ilmaisuus vähentävät eriarvoisuutta.
Voimavarojen uudelleenjaon lisäksi valtio voi muuttaa tulonjakoa vaikuttamalla hintoihin. Progressiivinen, tulotason nousun myötä koveneva verotus on esimerkki tästä.
Julkistalous
Markkinoiden toimimattomuus on usein julkisen vallan aiheuttamaa. Markkinoiden tehokkuutta yritetään usein parantaa julkisen vallan toimin. Tuotannontekijämarkkinoilla syntyvää tulonjakoa voidaan muuttaa verotuksen ja tulonsiirtojen keinoin.
Valtiolla on rooli yhteiskunnan instituutioiden kehittämisessä. Instituutiot ovat pelisääntöjä, jotka ohjaavat kanssakäymistämme. Osa instituutioista on virallisia, esimerkiksi lainsäädäntö ja oikeuslaitos. Epävirallisia instituutioita ovat perinteet, kulttuuri, tavat, luottamus ja maine.
Lähde: Matti Pohjola – Taloustiede