Yrityksen myymien tuotteiden ja palveluiden hinnoittelu vaikuttaa tuotteen kysyntään ja myynnistä saatuun katteeseen. Mitä korkeampi hinta tuotteelle asetetaan, sitä vähemmän sitä saadaan myydyksi. Jos tuotteen hintaa lasketaan, sitä voidaan myydä enemmän.
Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) kuvaa kysynnän muutosta, kun tuotteen hintaa muutetaan:
Kysynnän joustavuus
Yrityksen on kyettävä arvioimaan hintajousto, jotta tuotteelle voidaan asettaa sopiva hinta. Hintajousto riippuu kilpailutilanteesta ja tuotteen tärkeydestä asiakkaille.
Kilpailullisilla markkinoilla yritys ei voi vaikuttaa tuotteen hintaan, koska hinta määräytyy markkinoilla. Tällöin yrityksen pitää sopeuttaa omat kustannuksensa markkinahintaan. Tähän tilanteeseen tarvitaan tavoitekustannuslaskentaa.
Tuotteen hinnoittelussa voidaan käyttää:
• voittolisä- eli omakustannushinnoittelua (full cost pricing tai cost-plus pricing)
• katetuottohinnoittelua (variable cost pricing tai contribution pricing)
• pääoman tuottoprosenttiin perustuvaa hinnoittelua
Usein tuote hinnoitellaan kustannusten perusteella, jolloin tuotteen yksikkökustannuksiin lisätään kate. Kate riippuu tavoitellusta voitosta ja kysynnän hintajoustosta.
Omakustannushinnoittelu
Omakustannushinnoittelussa tuotteen myyntihinta perustuu sen kokonaiskustannuksiin eli omakustannusarvoon, johon lisätään kate voittoa varten. Näin varmistetaan se, että hinta kattaa kustannukset ja tuottaa vielä lisäksi voittoa. Omakustannusarvon alle tuotetta ei myydä edes lyhytaikaisesti.
Tuotteen muuttuvat yksikkökustannukset
- tuotteen kiinteät yksikkökustannukset = tuotteen omakustannusarvo OKA
- tavoitteeksi asetettu voittolisä = tuotteen nettomyyntihinta
Katetuottohinnoittelu
Katetuottohinnoittelussa tuotteen hinta perustuu tuotteen muuttuvaan yksikkökustannukseen, johon lisätään tavoitekatetuotto kiinteitä kustannuksia ja voittoa varten. Tuotteen pitää kattaa vähintään muuttuvat kustannukset ja antaa katetta kiinteiden kustannusten peittämiseen. Tuotetta ei myydä alle muuttuvien yksikkökustannusten. Väliaikaisesti tuotetta voidaan myydä hinnalla, joka ei kata kaikkia kustannuksia, mutta edes osan kiinteistä kustannuksista.
Tuotteen muuttuvat yksikkökustannukset
= tuotteen minimikustannusarvo MOKA
- tavoitteeksi asetettu katetuotto = tuotteen nettomyyntihinta
Pääoman tuottoprosenttiin perustuva hinnoittelu
Pääoman tuottoprosenttiin perustuva hinnoittelu on omakustannushinnoittelun muunnos. Tässä menetelmässä hinnoittelu perustuu koko yrityksen sijoitetun pääoman osalta tavoiteltuun tuottoprosenttiin. Hinnoittelumenetelmä edellyttää tuotteen sitoman pääoman selvittämistä. Sekä kustannukset että pääoma on voitava luotettavasti kohdistaa tuotteille.
Tuotteen muuttuvat yksikkökustannukset
- tuotteen kiinteät yksikkökustannukset = tuotteen omakustannusarvo OKA
- tuotteen sitomalle pääomalle yksikköä kohti laskettu tavoitevoitto = tuotteen nettomyyntihinta
Suoritekohtainen kustannuslaskenta
- Jakolaskenta (process costing) sopii yhtenäistuotantoon, jossa valmistetaan jatkuvasti yhtä tuotetta. Jakolaskentaa voidaan käyttää myös rinnakkaistuotannossa, jossa tuotteet poikkeavat toisistaan jonkun verran. Suoritteet saadaan vertailukelpoisiksi painokertoimien, ekvivalenssilukujen avulla.
- Lisäyslaskenta (job order costing) soveltuu silloin, kun valmistetaan monia tuotteita. Välittömät kustannukset kohdistetaan suoraan tuotteelle. Välilliset kustannukset kohdistetaan erityisen lisän, tavallisesti yk-lisän, avulla.
Toimintopohjaisessa kustannuslaskennassa (Activity Based Costing, ABC) välittömät kustannukset kohdistetaan suoraan, välilliset niiden käyttämien toimintojen perusteella, koska toiminnot kuluttavata tuotannontekijöitä ja tuotteiden valmistus käyttää toimintoja. Välilliset kustannukset kohdistetaan ensin resurssikohdistimien perusteella toiminnoille, jolloin saadaan toiminnoittaiset kustannukset. Kohdistimena voidaan käyttää esimerkiksi työntekijöiden toimintoihin käyttämää aikaa, jolloin työvoimakustannukset kohdistetaan toiminnoille.
Toisessa vaiheessa toiminnolle kehitetään sen volyymia mittaava toimintokohdistin. Kun toiminnon kustannukset jaetaan sen volyymilla, saadaan selville toiminnon yksikkökustannus. Lopuksi selvitetään, montako yksikköä tuote käyttää toimintoa. Toimintojen tehokkuutta voidaan parantaa kustannusajureihin vaikuttamalla.
Tavoitekustannuslaskenta (target costing)
Kilpailukykyinen markkinahinta
- tavoitekate voittotavoitetta varten = tavoitekustannus
Tavoitekustannuslaskenta on asiakassuuntautunutta laskentaa. Siinä selvitetään ensin asiakkaiden vaatimukset ja toiveet hinnan, laadun ja ajoituksen suhteen. Sen jälkeen voidaan laskea sopiva kustannus tuotteelle, jolla tuotetta pyritään valmistamaan.