Hyödykemarkkinoilla hyödykkeellä, esimerkiksi autolla, pätevät kysynnän ja tarjonnan lait. Kysyntä ja tarjonta määräävät hyödykkeen hinnan ja tuotantomäärän. Hyödykemarkkinat ovat meille jokaiselle tärkeä asia päivittäisessä elämässämme, sillä käymme kauppa erilaisilla tuotteilla ja palveluilla tarpeidemme ja mahdollisuuksiemme mukaan.
Lue lisää: Mitä on taloustiede?
Hyödykkeiden kysyntä
Tietyn hyödykkeen kysyttyyn määrään vaikuttavat:
- Kuluttajan tarpeiden rakenne
- Hyödykkeen oma hinta
- Muiden hyödykkeiden hinnat
- Kuluttajan tulot
Kysyntäkäyrä laskee oikealle. Kun kulutuksen määrä lisääntyy, yhden hyödykeyksikön lisäkuluttamisesta aiheutuvat hyöty, hyödykkeen rajahyöty tuolla kulutuksen tasolla, vähenee. Se on alenevan rajahyödyn olettamus. Rajahyöty alenee kulutuksen lisääntyessä.
Rajahyöty ilmoittaa maksuhalun: kullakin kulutuksen tasolla kuluttaja haluaa maksaa hyödykeyksiköstä enintään hinnan, joka on hänen rahamääräisenä ilmaistun hyötynsä lisäyksen eli rajahyötynsä suuruinen. Kuluttaja lisää kysyntää, kunnes hänen maksuhalukkuutensa viimeisestä lisäyksiköstä eli rajahyötynsä vastaa hintaa.
Hyödykkeen markkinakysyntään vaikuttavat kuluttajien tarpeiden rakenne, hyödykkeen oma hinta ja muiden hyödykkeiden hinnat sekä kuluttajien tulot. Lisäksi markkinakysyntään vaikuttaa kuluttajien lukumäärä.
Hyödykkeen markkinakysyntä kuvaa sen kuluttamisesta koko yhteiskunnalle koituvaa rajahyötyä. Markkinahinta ohjaa valitsemaan määrän, että viimeinen ostetun yksikön rajahyöty vastaa markkinahintaa. Se on siksi sama kaikille kuluttajille eli koko yhteiskunnalle. Tämä pätee, ellei kulutukseen liity ulkoisvaikutuksia.
Hyödykkeiden tarjonta
Tarjontakäyrä osoittaa hinnan ja kysytyn määrän välisen suhteen. Tarjontakäyrä nousee oikealle. Yritys pyrkii maksimoimaan voittojaan. Voitto on tulojen ja menojen erotus.
Tulot saadaan kertomalla myyty määrä hinnalla. Yhdestä tuotetusta lisäyksiköstä aiheutuva kustannusten lisäys, rajakustannus, on sen yksikön valmistuskustannusten suuruinen.
Kokonaiskustannukset saadaan, kun lasketaan yhteen kaikki tuotannosta syntyvät kustannukset.
Jos yritys haluaa mahdollisimman suuren voiton, sen on tuotettava täydellisen kilpailun oloissa määrä, jolla hinta ja rajakustannukset ovat yhtä suuret. Rajakustannukset kuvaavat sitä, miten kokonaiskustannukset muuttuvat, kun tuotannon määrä muuttuu yhden yksikön.
Markkinatarjonta
Rajakustannuskäyrä muodostaa yrityksen tarjontakäyrän. Se nousee oikealle, kun rajakustannukset ovat kasvavia. Jos jokaisen jotakin hyödykettä tuottavan yrityksen tarjontakäyrä nousee oikealle, myös tämän hyödykkeen tarjontaa osoittama käyrä, markkinoiden tarjontakäyrä nousee oikealle. Se saadaan laskemalla yhteen kunkin yksittäisen tuottajan markkinoille tuoma tarjonta kullakin hinnalla.
Hyödykkeen markkinatarjonta kuvaa sen valmistamisesta koko yhteiskunnalle koituvia rajakustannuksia. Maksimoidakseen voittonsa yritykset sopeuttavat tuotantonsa tasolle, jolla rajakustannukset vastaavat markkinoilla vallitsevaa hintaa.
Rajakustannukset ovat samat kaikille yrityksille sen takia. Ne kuvaavat koko yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia siksi, että vain nämä markkinoilla olevat yritykset valmistavat kyseistä hyödykettä. Jotta tämä pätee, ei tuotannosta saa aiheutua ulkoisvaikutuksia.
Talous rakentuu yksittäisten talousyksiköiden, yritysten ja kuluttajien, päätöksistä. Yritysten oletetaan pyrkivän mahdollisimman suuriin voittoihin, kuluttajien rationaalisesti mahdollisimman suureen hyötyyn.
Kysynnän ja tarjonnan tasapaino
Kysyntä kertoo, kuinka suuren määrän hyödykettä kuluttajat ovat halukkaita ostamaan. Tarjontakäyrä kertoo tuottajien myyntihalusta. Markkinatasapainossa kysytty ja tarjottu määrä ovat yhtä suuret.
Kysytty määrä on riippuu hinnasta. Kun hinta muuttuu, siirrytään uuteen pisteeseen kysyntäkäyrällä. Muut kysyntään vaikuttavat tekijät saavat puolestaan kysyntäkäyrän siirtymään. Kysyntäkäyrää siirtävät esimerkiksi muutokset kuluttajien tuloissa, muiden hyödykkeiden hinnoissa sekä kuluttajien preferensseissä.
- Useimmat hyödykkeet ovat normaalihyödykkeitä. Niiden kysyntä kasvaa tulojen kasvaessa eli kysyntäkäyrä siirtyy oikealle.
- Inferioristen eli vähäarvoisten hyödykkeiden kysyntä taas vähenee tulojen kasvaessa. Kysyntäkäyrä siirtyy silloin vasemmalle.
- Joidenkin hyödykkeiden hinnoilla on vaikutusta toisen hyödykkeen kysyntään. Bensiini ja auto ovat komplementaarisia eli toisiaan täydentäviä hyödykkeitä. Kun yhden hinta nousee, toisen kysyntä pienenee.
- Substituuteilla eli toisiaan korvaavilla hyödykkeillä suhde on päinvastainen. Toisen hinnan nousu voimistaa toisen kysyntää.
Tuotanto-olojen muuttuminen siirtää tarjontakäyrää. Jos tuotantoteknologia kehittyy paremmaksi, se siirtää tarjontakäyrää oikealle. Tuotannontekijöiden hinnat vaikuttavat valmistuskustannuksiin ja siten tarjontakäyrään. Palkkojen nousu siirtää käyrää vasemmalle. Tarjontakäyrää voivat siirtää myös muiden hyödykkeiden hintojen muutokset.
Joustot
Sen selvittämiseen, kuinka paljon hinnat ja määrät muuttuvat, tarvitaan joustojen käsitteitä. Ne määritellään kysynnälle (kysyntäjoustot) ja tarjonnalle (tarjontajoustot) käyttäen määrien ja hintojen suhteellisten muutosten osamääriä. Kysynnän hintajousto on useimmiten käytetty. Se kertoo, kuinka paljon esimerkiksi kymmenen prosentin suuruinen hinnanmuutos vaikuttaa hyödykkeen kysyttyyn määrään. Se lasketaan jakamalla kysytyn määrän suhteellinen muutos hyödykkeen hinnan suhteellisella muutoksella.
Hintajousto on negatiivinen: hinnan lasku kasvattaa kysyttyä määrää. Jos jousto on itseisarvoltaan ykköstä pienempi, kysytty määrä muuttuu suhteessa vähemmän kuin hinta ja puhutaan joustamattomasta kysynnästä.
Joustamattoman kysynnän tapauksessa hinnan muutos vaikuttaa vain vähän kysyttyyn määrään. Jos esimerkiksi hinta laskee, kysytty määrä kasvaa niin vähän, että käytetty rahamäärä vähenee.
Jos jousto on itseisarvoltaan ykköstä suurempi, puhutaan joustavasta kysynnästä. Tällaisen hyödykkeen hinnan laskiessa kysytty määrä kasvaa suhteellisesti enemmän ja ostamiseen käytetty rahamäärä kasvaa.
Yksikköjoustavan kysynnän hintajouston itseisarvo on nolla. Hinnan muutos ei vaikuta käytettyyn rahamäärään, koska kysytty määrä muuttuu suhteessa täsmälleen yhtä paljon.
Kysynnän tulojousto kertoo, kuinka kysytty määrä muuttuu ostajien tulojen muuttuessa. Se lasketaan jakamalla kysytyn määrän suhteellinen muutos tulojen suhteellisella muutoksella. Kysynnän tulojousto on normaalihyödykkeillä positiivinen ja inferiorisilla negatiivinen.
Ylellisyyshyödykkeiden tulojousto on suuri, sillä tulojen kasvu lisää kysyntää paljon. Välttämättömyyshyödykkeiden tulojousto on puolestaan vähäinen.
Kysynnän ristijousto kertoo, miten yhden hyödykkeen hinnan muutos vaikuttaa toisen kysyntään. Substituuttien ristijousto on positiivinen, yhden hinnan nousu lisää toisen kysyntää.
Jos ristijousto on suuri, on kyse lähes identtisistä hyödykkeistä. Komplementtien ristijousto on negatiivinen. Yhden hinnan nousu sysää toisen kysynnän laskuun.
Lue seuraavaksi: Tuotannontekijämarkkinat
Lähde: Matti Pohjola – Taloustiede