En ollut koskaan ajatellut ostaa metsää tai erityisemmin muutoin haikaillut metsänomistajaksi. Vanhemmilla kuitenkin on noin 10 hehtaarin metsätila, joka suvussa halutaan pitää. Siksi vuonna 2024 päätettiin tehdä sen osalta sukupolvenvaihdos.
Tässä jutussa käsittelen metsän hankintaa, puukauppoja ja metsätalouden verotusta yksityishenkilön näkökulmasta. Olen koittanut tiivistää ne asiat ja vinkit lyhyesti yhteen kirjoitukseen, joita itse olen vuoden aikana selvitellyt, tehnyt ja opiskellut.
Metsäkaupan toteuttaminen vanhempien kanssa
Toteutukselle vaihtoehtoja oli oikeastaan kolme. Ennakkoperintö, lahja tai kauppa käypään hintaan. Kauppa oli mielestäni paras vaihtoehto, jotta en joudu maksamaan perintö- tai lahjaveroa. Kauppahinnasta minä saan metsävähennyspohjaa tehtäväksi tulevaisuuden tuotoista.
Kauppaa suositellaan erityisesti, jos metsätila on arvokas, siinä on tuottomahdollisuuksia hakkuiden muodossa ja metsätilasta luopuja tarvitsee rahaa.
Vanhemmilleni saatu tulo on verovapaata, sillä myyjän ei tarvitse maksaa luovutusvoittoveroa, koska he ovat omistaneet metsätilan yli 10 vuotta, ja minä olen on lähisukulainen. Lähisukulaiseksi lasketaan myyjän lapsi, lapsenlapsi, sisar tai veli.
Metsätilan käyvän arvon määrittäminen on vaikeaa. Sitä varten pyysimme kaksi arviota hinnasta. Ne poikkesivat toisistaan prosentuaalisesti yllättävän paljon.
Myyntihinnan pitää olla vähintään 75% käyvästä arvosta, jotta kauppaa ei lasketa lahjaksi, ja vältyn maksamasta lahjaveroa.
Sitten teimme kaupat käypään arvoon. Minä maksoin kaupanvahvistajalle palkkion sekä kauppakirjan tekemisestä.
Ostajan pakolliset toimenpiteet
Kaupanteon jälkeen minun piti hoitaa varainsiirtovero OmaVerossa. Se oli 3% kauppahinnasta. Tein siis ilmoituksen ja maksoin summan. Tämän ja muut mainitsemani kulut saan lisätä metsän hankintamenoon, josta verotuksen kannalta hyödyllinen metsävähennyspohja lasketaan.
Lopuksi piti vielä rekisteröidä kiinteistön omistus nimiini hakemalla lainhuutoa Maanmittauslaitoksen sivuilta. Tämä piti tehdä kuuden kuukauden sisällä kaupasta, kun varainsiirtovero oli maksettu.
Huomaa siis, että kauppahinnan lisäksi hankintahintaan lasketaan varainsiirtovero, lainhuudatus- ja lohkomiskulut sekä muut kaupasta suorasti aiheutuneet kulut. Näitä ovat mm. matka- ja ilmoituskulut sekä kaupanvahvistajan palkkio. Näitä ei siis vähennetä verotuksessa vuotuisena kuluna metsätaloudessa, vaan ne muodostavat hankintahinnan, josta lasketaan metsävähennyspohja.
Metsävähennys verotuksessa
Maksamastani kauppahinnasta ja muista kauppaan liittyvistä kuluista muodostui siis metsävähennyspohja. Jos on puun myyntituloja tulossa, niin sen avulla saa pienennettyä maksettavaa myyntitulosta maksettavaa veroa. Saan vähentää 60% hankintamenosta eli jos kauppahinta ja kulut olisivat olleet 100.000 euroa, metsävähennyspohja olisi 60.000 euroa.
Kun siis myyn puuta ja saan pääomatuloa, voin vuosittain vähentää metsävähennystä, jonka maksimi on 60 prosenttia veronalaisesta puun myyntitulosta. Metsävähennyksen vähimmäismäärä on vuodessa 1.500 euroa, eli puuta pitää myydä vähintään 2.500 eurolla.
Kauppoja tehdessä kannattaa siis miettiä myös metsävähennyspohjan optimointia, mikäli tulopuolta on tiedossa metsästä.
HUOM! Hallitus pohtii vuonna 2025 metsävähennyksen nostamista 75 prosenttiin, että saattaa kannattaa odottaa, meneekö tämä päätös maaliin ja milloin muutos tulee voimaan, jos suunnittelee metsän ostamista!
Metsänomistajan alv-velvollisuus
Metsänomistajan ei ole pakko ilmoittautua arvonlisäverovelliseksi, jos puun myyntitulot ovat vuonna 2025 alle 20.000 euroa (raja oli 15.000 euroa vuonna 2024). Metsänomistajan pitää kuitenkin ilmoittautua alv-rekisteriin siitä hetkestä alkaen, kun mainittu alaraja vuoden aikana ylittyy.
Pienemmilläkään tuloilla arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittauminen ei ole haitaksi, ja se on mahdollista ja sallittua vapaaehtoisesti. Tällöin metsätalouteen liittyvien maksettujen arvonlisäverojen osalta saa ne palautuksena takaisin.
Tärkein huomio arvonlisäverovelvollisuudessa on, että jos verovuosi on kalenterivuosi, arvonlisävero pitää ilmoittaa ja maksaa helmikuun loppuun mennessä seuraavana vuonna eli esimerkiksi vuoden 2024 osalta 28.2.2025 mennessä.
Yksityishenkilö voi hakea Y-tunnusta ja ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi OmaVerossa. Jos siis olet myymässä puuta yli 20.000 eurolla, niin kannattaa heti tehdä se.
Puukaupassa arvonlisävero on 25,5% (31.8.2024 saakka 24%), jolloin puun hankkija maksaa sovitun kauppahinnan päälle sinulle tuon prosentin verran arvonlisäveroa. Esimerkiksi 10.000 euron myynnistä siis arvonlisäverovellinen saa tililleen lisäksi 2.550 euroa. Jos vähennettäviä alveja ei ole, tuon verran metsänomistajan pitää tilittää verottajalle määräaikaan mennessä. Saadut arvonlisäverot selviävät puunostajan toimittamasta yhteenvedosta.
Ensimmäinen puukauppa
Ostamassani metsässä oli hakkuukypsää metsää monta hehtaaria. Koska puun ostohinta oli syksyllä 2024 korkealla ja halusin minimoida potentiaalisia riskejä (poliittinen ilmapiiri, puun hinnan lasku, metsätuholaiset ja myrskytuhot jne.), päätin tehdä puukaupat samana vuonna kuin metsätilan hankin.
Kyseessä oli siis päätehakkuun aika, joka toteutettaisiin avohakkuuna eli hakattavalta alueelta poistetaan kaikki puut. Tein puukaupat itse metsäyhtiön kanssa kilpailuttamalla useamman palveluntarjoajan. Ostajat tutustuivat metsääni ja tekivät tarjoukset. Asiointi hoitui netissä ja puhelimitse. UPM teki parhaan tarjouksen, joten sovin heidän kanssaan kaupat. Sovin samalla myös metsän uudistamisesta eli ostin taimien istutuksen hakattuun metsään UPM:lta.
Tein pystykaupan, mikä on tietenkin se helpoin valinta eli UPM vastaa puiden kaatamisesta ja niiden kuljettamisesta pois metsästä ja tien varresta. Puukaupasta saatavaan hintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten metsän sijainti ja liikenneyhteydet eli kuinka helposti tavara liikkuu metsästä tehtaalle.
Sovimme ennakkomaksusta, joka maksettiin tililleni kuukausi sopimuksen teon jälkeen. Sen jälkeen meni muutamia kuukausia, kunnes minulle ilmoitettiin hakkuiden alkavan. Kun hakkuut oli tehty, sain mittaustodistuksen, mistä selvisi, paljonko mitäkin puuainesta oli metsästä saatu ja siten lopullinen summa, paljonko myyntituloja kokonaisuudessaan saan.
Puun ostaja pidättää suorituksesta ennakonpidätyksen 19% pystykaupassa. Toisaalta tilille maksettavaan summaan lisätään arvonlisävero, joka on tällä hetkellä 25,5%.
Esimerkiksi 10.000 euron kauppahinnasta vähennetään ennakonpidätys 1.900 euroa ja lisätään arvonlisävero 2.550 euroa, jos olet arvonlisäverovelvollinen. Tilille siis tulee 10.650 euroa. Arvonlisäveron osuuden olet kuitenkin valtiolle velkaa. Vähennät siitä metsätalouteen liittyvien ostojen arvonlisäveron ja tilität summan valtiolle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.
Pääomatuloverot puukaupasta
Veronalaisesta pääomatulosta, eli kun tuotoista on vähennetty kulut, maksetaan pääomatuloveroa 30 prosenttia alle 30.000 euron pääomatuloista. Sen ylittävältä osuudelta pääomatuloveroprosentti on 34.
Puukaupasta saatavista tuloista voi vähentää vuoden aikana aiheutuneet metsätalouden kulut kuten mm. metsävakuutusmaksut, metsänhoitoyhdistysten jäsenmaksut ja palvelumaksut, metsän uudistamis- ja hoitokulut, metsätalouden tarvikkeiden kulut, alan lehdet ja koulutukset ja matkakulut. Oman auton käytöstä vuonna 2024 voi vähentää 0,27€ kilometriltä, kun olet käynyt metsässä tekemässä tarkastuksia tai töitä.
Seuraavaksi tuloista voi vähentää 60 prosentin metsävähennyksen, mikäli metsävähennyspohjaa on jäljellä. Eli jos tuloja oli 10.000 euroa, vähennys on 6.000 euroa ja verotettavaksi tuloksi jää 4.000 euroa, josta maksetaan 30% pääomatulovero.
Metsätalouden harjoittaja voi vielä siirtää verojen maksua tuleville vuosille tekemällä menovarauksen. Menovaraus saa olla enintään 15 % metsätalouden pääomatulosta, josta olet ensin vähentänyt verovuoden metsävähennyksen sekä mahdollisen hankintatyön arvon.
Jotta verotus ei olisi selkeätä, Verohallinto tekee verovelvollisen puolesta metsätalouden harjoittajan yrittäjävähennyksen, joka on 5%. Metsätalouden harjoittajan ei tarvitse laskea ja ilmoittaa yrittäjävähennystä metsätalouden veroilmoituksella. Käytännössä se tarkoittaa 30% pääomatuloveron putoamista 28,5 prosenttiin. Ja yli 30.000 euroa ylittävien tulojen osalta 34 prosentista 32,3 prosenttiin.
Tärkeä vinkki pääomatuloista säästämisessä on lisäennakon maksaminen, mikäli tuloista perityt ennakot eivät kata pääomatuloista maksettavaa veroa. Jäännösveroa eli mätkyjä kannattaa välttää, sillä niistä joutuu maksamaan 1.2.2025 jälkeen eräpäivään saakka huojennettua viivästyskorkoa 6,5%. Eli laske oma tilanteesi tammikuussa 2025 ja maksa ennakkoveron täydennys OmaVerossa.
Huomaa, että vaikka tuloja ei ole, voi kulut silti vähentää verotuksessa. Tappio huomioidaan muissa pääomatuloissa ja niiden puuttuessa alijäämähyvitys huomioidaan ansiotuloverotuksessa. Eli kaikki kuitit talteen ja säilytä tositteen kuusi vuotta!