IAS 17 – Vuokrasopimukset vuokralle antajien ja ottajien tilinpäätöksissä

IAS 17 (Leases) sääteleen vuokrasopimusten käsittelyä vuokralle ottajien ja vuokralle antajien tilinpäätöksissä. Vuokraamisen kohteena oleva hyödyke kirjataan taseeseen siihen omaisuuseräluokkaan, johon hyödyke luonteensa mukaisesti kuuluu.

Vuokrasopimuksessa vuokralle antaja antaa vuokralle ottajalle oikeuden käyttää omaisuuserää sovitun ajan maksua tai toistuvia maksusuorituksia vastaan.

Rahoitusleasingsopimus on vuokrasopimus, jonka mukaan omaisuuserän omistamiselle ominaiset riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin. Omistusoikeus voi siirtyä tai olla siirtymättä vuokra-ajan lopussa.

Rahoitusleasingsopimukset vuokralle ottajien tilinpäätöksessä

Vuokralle ottaja merkitsee rahoitusleasingsopimukset taseeseen varoiksi ja veloiksi vuokra-ajan alkamisajankohtana määrään, joka on vuokratun hyödykkeen käypä arvo sopimuksen syntymisajankohtana tai vähimmäisvuokrien nykyarvo sopimuksen syntymisajankohtana. Näistä arvoista valitaan alempi. 

Vähimmäisvuokrat ovat vuokra-ajalle kohdistuvia maksuja. Niihin ei lueta muuttuvia vuokria, palveluista johtuvia menoja tai maksettavia veroja, jotka hyvitetään takaisin vuokralle ottajalle. Vähimmäisvuokriin lasketaan myös vuokralle ottajan tai tämän lähipiiriin kuuluvan osapuolen takaama määrä. 

Vähimmäisvuokrien nykyarvoa laskettaessa diskonttokorko on sopimuksen sisäinen korko. Jos se on mahdoton määrittää, käytetään vuokralle ottajan lisäluoton korkoa. 

Vuokralle ottajalle mahdollisesti alkuvaiheessa syntyvät välittömät menot lisätään kirjattavaan omaisuuserään. 
Myöhemmässä arvostamisesssa vähimmäisvuokrat on jaettava rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Rahoitusmeno on kohdistettava jokaiselle vuokra-aikaan kuuluvalle kaudelle siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti. Velan vähennys saadaan suoraan kauden leasingvuokran ja kaudelle kohdistetun rahoitusmenon erotuksena. Koska muuttuvat vuokrat oli rajattu vähimmäisvuokrien määritelmän ulkopuolelle, ne kirjataan niiden kausien kuluiksi, joiden aikana ne toteutuvat. 

Rahoitusleasingsopimus aiheuttaa kullakin tilikaudella poistojen kohteena olevista omaisuuseristä tehtävän poiston ja rahoituskulun. Vuokralle otettujen omaisuuserien poistot tehdään samoilla periaatteilla kuin omistettujen hyödykkeiden poistot. 

Jos ei ole kohtuullista varmuutta siitä, että vuokralle ottaja saa omistusoikeuden vuokra-ajan päättymiseen mennessä, omaisuuserä on poistettava kokonaan vuokra-ajan tai taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Näistä valitaan lyhyempi.

Muut vuokrasopimukset vuokralle ottajien tilinpäätöksessä

Muun vuokrasopimuksen perusteella määräytyvät vuokrat on kirjattava kuluksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa, jollei jokin muu systemaattinen peruste kuvaa paremmin käyttäjän saaman hyödyn ajallista jakautumista. 
Vuokrat kirjataan em. tavalla lukuun ottamatta menoja, jotka johtuvat palveluista, kuten vakuutuksesta tai huollosta. 
Liitetietojen osalta vuokralle ottajien on esitettävä sekä IFRS 7:n edellyttämät tiedot että ne tiedot, jotka täsmennetään IAS 17:n rahoitusleasingsopimuksia ja muita vuokrasopimuksia käsittelevissä kappaleissa.

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *