Taloushallinto mielletään usein suppeasti pelkäksi kirjanpidoksi, ainakin niiden keskuudessa, jotka eivät ole alaa opiskelleet. Tämä on ymmärrettävää, sillä yritykset ovat toiminnastaan kirjanpitovelvollisia ja se on tärkeä osa taloushallintoa. Taloushallinto on kuitenkin laajempi käsite kuin kirjanpito tai edes laskentatoimi, sillä taloushallintoon liittyvät kaikki yrityksen talouteen liittyvät asiat. Taloushallinnon osa-alueita on siis monia ja niitä on vaikea kattavasti listata. Ne vaihtelevat myös organisaatioittain tarpeiden mukaan.
Taloushallinnon tarkoituksena on seurata yrityksen taloudellisia tapahtumia, jotta ne voidaan raportoida eri sidosryhmille, niin sisäisille kuin ulkoisillekin. Näiden sidosryhmien tarpeiden mukaisesti taloushallinnon voi jakaa sisäiseen eli johdon laskentatoimeen ja ulkoiseen eli yleiseen laskentatoimeen.
Ulkoinen laskentatoimi tuottaa tietoa ulkopuolisten sidosryhmien kuten omistajien, viranomaisten, työntekijöiden, toimittajien, asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden tarpeeseen. Sisäinen laskentatoimi tuottaa taloudellista tietoa organisaation johdolle.
Lahti ja Salminen (2008) listaavat taloushallinnon osa-alueet seuraavasti:
- ostolaskuprosessi
- myyntilaskuprosessi
- matka- ja kululaskuprosessi
- maksuliikenne ja kassanhallinta
- käyttöomaisuuskirjanpito
- pääkirjanpitoprosessi
- raportointiprosessi
- arkistointi
- kontrollointi
Mainittujen osa-alueiden kautta taloushallinto koskettaa koko yrityksen kaikkia toimintoja ja lähes jokaista henkilöä. Laajasti nähtynä taloushallinto on läsnä koko organisaatiossa, ja sen toimintaa osallistuvat muutkin kuin pelkät taloushallinnon organisaation työntekijät, esimerkiksi laskujen tarkastajat ja hyväksyjät. Taloushallinto ei ole vain kuluerä, vaan sen pitäisi olla kiinteä osa liiketoimintaa, jonka avulla yritys voi onnistua taloudellisten tavoitteiden seurannassa ja saavuttamisessa.